Oksetan itseäni.
Yritin tämän viikon ajan syödä ns. normaalisti, koska en jaksanut kalorimatikkaa. Söin enemmän kuin normaalisti, tein teeleipiä/keksejä, ostin viime sunnuntaina Kotipizzasta pitsan ja söin karkkia. Mitä siitä sain?
Housut kiristävät. Olo on suoraan sanottuna perseestä. Painoin aamulla liikaa. En edes halua paljastaa lukemaa.
En halua tätä.
Jos perusolotila on useimmiten paska, pitää valita se tie joka saa mielen vähemmän kurjaksi. Se tie on kaloreiden laskeminen ja laihana oleminen.
Nyt ainakin tiedän varmasti.
Työharjoittelussa on se hyvä puoli, etten saa syödyksi mitään klo. 7 - 15:30 välillä. Juon ainoastaan kaksi kuppia kahvia. Se karsii päivän kaloreita mukavasti.
En halua enää ikinä kokea tällaista päivää. Jos tuntisin oloni tällaiseksi 24/7, 365 päivää vuodessa, en tiedä mitä tekisin. Onnelliset päivät ovat harvassa nytkin, mutta ainakin niitä sattuu kohdalle.
Haluan uppoutua johonkin elokuvaan ja unohtaa tämän päivän.
No comments:
Post a Comment