Paha itseinho tänään. Vertailin itseäni kaupungilla näkemiini tyttöihin/naisiin, ja olin kateellinen. He ovat niin kauniita, nätisti meikattuja, hyvin pukeutuneita, hoikkia. Tunsin itseni niin arvottomaksi heidän rinnallaan. Kävelin katuja tuntien häpeää, pelkoa ja itseinhoa. Yritin tekeytyä näkymättömäksi. Päähän ammuttu hirvi näyttää minua paremmalta.
Itkettää.
On ollut fyysisesti heikko olo koko päivä. Kädet olivat kömpelöt, tiputtelin ja tönäisin vahingossa esineitä, näppämistöllä kirjoittaessa sanat menevät sekaisin ja syntyy kirjoitusvirheitä. (Toivottavasti ei liikaa tähän tekstiin.)
En tiedä liittyykö tämä mitenkään mihinkään, mutta tänään syömäni ruoka maistui mauttomalta. Todellakin mauttomalta. Vetiseltä. Aivan kuin makunystyräni olisivat turtuneet. Ei ainakaan tule syötyä ylimääräistä ruokaa vain maun takia, koska kaikki maistui samalta.
Voi pieni! Elämä ei ole niin mustavalkoista. Harmittaa ettet itse näe itseäsi niinkuin pitäisi, kauniina nuorena naisena. Sinussa on paljon erityistä, vaikka et sitä itse huomaakaan! Itseään arvostava ihminen on aina upea ilmestys, yritä katsoa itseäsi peilistä vähän armeliaammin:) Tsemppihaleja sinulle♥
ReplyDeleteKiitos kommentistasi, arvostan sitä. :) Ja kiitos myötätunnosta! Halaus takaisin.
ReplyDelete