Painoin aamulla 52,9 kg. En tiedä paljonko painonlaskusta on ollut nestettä, mutta housut ainakin tuntuvat paljon väljemmiltä. Ehkä pystyn kohta siirtymään 34-kokoisiin vaatteisiin "täyspäiväisesti". Nykyään käytän pääosin 36:sta, sekä muutamaa 34:sta. Painoin vuonna 2008 noin 66 kiloa, ja vaatekoko oli 40 - 42. Ei ikinä enää.
Tuntuu hassulta ajatella, että nykyisessä koulussani en ole ikinä ollut "se läski tyttö", vaikka taidankin aina olla siinä roolissa henkisesti. Painoin 55 kg aloittaessani tämän kouluni. Ihme kyllä olen nykyään entistä epävarmempi ja onnettomampi kuin lihavana. Mene ja ota selvää. *huoh*
Mutta kaikki muuttuu paremmaksi kun painan 50 kg, tai mielellään 49 kg. (Ketä minä huijaan. En muutu onnellisemmaksi painon laskun myötä, mutta olen mieluummin onneton laihana kuin lihavana.)
Lisäksi epäilen kaamoksen hiipivän päälle. Jees.
Kävin tänään kampaajalla, ja hän kommentoi minun laihtuneen kamalasti. "Oot vaan luuta ja nahkaa, niin ei oo ihme että palelee." Inhoan sitä kun ulkonäköäni kommentoidaan. Olisiko hän kommentoinut jos olisin lihonut? "Ei ihme että on lämmin, kun oot pulska kuin hylje." Ei varmaankaan.
Ennen tuhahdin näille "Ootpa sä hoikka"-taivastelujen valittajille, mutta en enää. Se on kiusallista, ja yhtä epähyväksyttävää kuin muukin ulkonäön piikittely. Minulle ei tulisi mieleenkään aukoa suutani tuolla tavalla. En ymmärrä niitä, jotka tekevät tuota.
Työharjoittelupaikallani on minun lisäkseni yksi poika luokaltani. Hän on aina kohtelias ja ystävällinen minulle, ja juttelee jopa vaikka ei ole pakko. On vieläkin hieman "mitvit?"-olo, että miespuolinen henkilö oikeasti kohtelee minua kuin ihmistä. :P
Mutta - nyt on enää kolme kuukautta jouluun! Minä olen 100% jouluihminen. Rakastan sitä. Pikakelaus joulukuuhun, kiitos. <3
No comments:
Post a Comment