Pahoittelut pitkästä poissaolosta. Oli kivaa huomata että olin saanut uusia seuraajia. Kiitos teille. :)
Elämä on mennyt jotenkuten eteenpäin. Poikaystävän kannustamana hain apua tämän kuun alussa. Sain lääkityksen (Sertralin), ja tämän viikon alussa kävin psykologilla. Kummastakaan ei ole ollut kovinkaan paljon apua (vielä), mutta... ehkä tämä tästä. Toivottavasti. Haluaisin että lääkitys alkaisi vaikuttaa. Tuntuu kuulema siltä, että ajatuksia peittää harso/pilvi, ja tunteet eivät ole niin voimakkaita. Haluan tuntea noin. Se on parempaa kuin ahdistus, suru ja epätoivo.
Nytkin ahdistaa. Haluaisin niin kovasti poikaystävän syliin, mutta hän on lähes 2000 km:n päässä. Tuo vaihtoehto ei ole realistinen tällä hetkellä, joten toisena vaihtoehtona haluaisin vanhempien maatilalle maalle. Pois tästä kaupungista. Ylihuomenna tähän aikaan olen siellä.
Tänään satoi lunta, mutta nyt on aurinkoinen ilma. Kevät. Tule jo. Olen aloittanut hölkkäämisen, ja se on yllättävän hauskaa. Mikään ei voi mukavaa säätä ja lenkkiä maaseudulla. <3 Perjantai. Tule jo.
No comments:
Post a Comment